Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Rakentamiselle oli sekä taloudellisia, matkailullisia että sotilaallisia perusteita. Suurin osa Karjalan rataverkosta rakennettiin jo autonomian aikana. Pääratojen lisäksi Karjalankannakselle ja Laatokan Karjalaan tehtiin useita haararatoja sekä lyhyitä...
”Täten Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat, sijainnistaan riippumatta, antautuvat ehdoitta.” Näin alkaa 26.6.1944 laadittu Suomen ehdotonta antautumista koskeva sopimusluonnos. ”Antautumisehtojen täyttämiseksi ja SNTL:n etujen turvaamiseksi Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö – omin asevoimin ja oman harkintansa...
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustialaan kuninkaankartanon 1500-luvun puolivälissä. Sen tarkoitus oli olla karjakartanon lisäksi esikuva aikansa maataloudelle. Mustialan maanviljelysopiston perusti Suomen Talousseura, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston ensimmäinen johtaja...
Noin vuosi sitten saimme Kurkijoki-museolle viestin Asikkalasta. Siellä oli museossa Kurkijoen karjanhoitokoulun toimiston kaappi. Olisimmeko kiinnostuneita saamaan sen? Asia toki kiinnosti, mutta silloin ei ollut mahdollisuutta lähteä sitä noutamaan. Noin pari kuukautta sitten asia...
Kirjeenwaihtajamme AK lennättää seuraawia uutisia Kurkijoelta tasan 100 wuotta sitten, kesäkuussa 1923: Emme näköjään vieläkään pääse eroon kahdessa edellisessä katsauksessa käsitellystä, Kurkijoen talvimarkkinoiden aikaan tapahtuneesta murhasta. Sen selviämiseenhän lopulta vaikuttivat ”yliluonnolliset voimat”. ”Avovankilako” Kurkijoella?...
Karjalan Liiton vuoden 2023 teema on ”Visuaaliset taiteet osana karjalaista kulttuuriperintöä”. Hiitolainen Kästyökori päätti omalta osaltaan tutustua teemaan käsitöiden näkökulmasta. Tässä jutussa tutustutaan taitelijoiden teoksiin, joissa on mukana karjalaista vaatetusta tai käsitöiden tekemistä. Karjala...
Viihdytysjoukot toimivat vuosina 1941-1944 aluksi Valtion tiedoituslaitoksen ja myöhemmin Suomen puolustusvoimien alaisuudessa. Viihdytysjoukoissa työskentely oli vaarallista, sillä esiintymispaikat olivat usein hyvin lähellä etulinjaa. Talvisodan aikana ei ollut aikaa viihteeseen, taistelut kävivät eturintamalla kuumina ja...
Mistä uutisoitiin Kurkijoella 100 vuotta sitten toukokuussa 1922, siitä kertoo Ahti Kurri. Suojeluskuntien apuraha uudelleen valtuustossa Maaliskuussa Kurkijoen kunnanvaltuuston päätti jättää Kurkijoen suojeluskunnat (kirkonkylässä ja Elisenvaarassa) ilman kunnan apurahaa, päätös herätti huomiota ympäri maan....
Vuodenkiertoa -palsta jatkuu. Elämme kevättä, talven ja kesän taitekohtaa. Talviset työt jäävät taakse ja valmistaudutaan kasvukauteen. Sään seuraaminen on erityisen tärkeää. Tänä vuonna kevät on tullut myöhässä ja eteläisessä Suomessakin on ollut hiihtokelit vielä...
23.3.1940 Kurkijoen kunta on luovutettu kokonaan venäläisille. Kurkijokelaiset on sijoitettu Keski-Suomen kuntiin.7.4.1940 kokoontuu ”kunnanisiä” neuvonpitoon Viitasaarelle, ensimmäinen virallinen kokous pidetään Jyväskylässä 16.4., jolloin päätetään huoltolautakunnan perustamisesta sekä kunnantoimiston siirtämisestä Viitasaarelta Suolahteen. Huoltolautakunnan tehtävänä on...