Kategoria: Hiitola

Sorjolaisten karhujahti

1880-luvulla Kurkijoella näyttää esiintyneen runsaasti karhuja: Isännät Lakkonen ja Taivainen Saareksesta saivat tapporahan karhusta v. 1882. Vuonna 1885 ”valitetaan, että karhuja on ilmestynyt runsaasti”. Maanviljelysopiston johtaja Lång kaatoi herraseurueineen karhun Mikrilässä vuonna 1886. Vuonna...

Markku Paukkunen tyttäriensä kanssa Hiitolan Kosenmuonin kalliolla, missä kuvan ottamisen jälkeen lau-lettiin ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu…” Markku Paukkunen

Markku Paukkunen johtaa Hiitola-Säätiötä

Karjalaiset pitäjäsäätiöt perustettiin pääsääntöisesti Pariisin rauhansopimuksen (10.2.1947) solmimisen jälkeen hallinnoimaan Neuvostoliitolle luovutettujen kuntien, seurakuntien, julkisyhteisöjen ja yhdistysten varoja sekä käyttämään niiden tuottoa entisten kuntalaisten hyväksi ja vaalimaan entisten kotiseutujen perinteitä. Nykyisen Hiitola-Säätiön, entisen Hiisi-Säätiön...

Eliina Hakalan Hiitolan kansallispuku on vanhaa, tarkistettua mallia.

Hiitolan puku vie äidinisän sukujuurille

Eliina Hakalalle, 25, Hiitolan kansallispuku on paitsi kaunis juhlavaate, myös merkityksellinen siksi, että Hiitola oli hänen pappansa äidin Tilda Huikon (o.s. Tiippana) synnyinpitäjä. Samaa Tiippanan sukua on myös puvun lahjoittaja ja tekijä Ritva Mattila,...

Anna-Leena Hietaoja tyttärensä Viivin ja isoisänsä, tuffan, Matti Ahokkaan kanssa.

Anna-Leena Hietaoja: Hiitolaisilla sukujuurilla erityisasema

Kankaanpäässä asuva opettaja Anna-Leena Hietaoja pohdiskelee juuriaan ja karjalaisuuttaan sekä miten kertoa siitä omille lapsilleen.Hietaoja itse on kasvanut karjalaiseen toimintaan aktiivisten vanhempien ja isovanhempien myötä.Vaikka mieltääkin itsensä enemmän satakuntalaiseksi, niin karjalaisuus on osa identiteettiä...

Sotien aikaan ei saanut tanssia, siksi nurkkatanssikuviakaan ei löydy. Tämä kuva vuodelta 1938. Finna.fi

Kurkijoelle ropisi tuomioita tanssikiellosta, Hiitolan isännälle ennätyssakot salatansseista

Viime sotien aikana Suomeen julistettiin tanssikielto. Tanssitilaisuuksien järjestämistä pidettiin sopimattomana, kun kansakunta taisteli olemassaolostaan ja ihmisiä sai surmansa rintamilla ja kotiseudun pommituksissa. Talvisodan aikana tanssikielto astui voimaan heti itsenäisyyspäivän jälkeen, 7. joulukuuta 1939. Välirauhan...

Laatokan lohi pääsee nousemaan Kangaskosken alapuolelle, sen nousua on seurattu veteen asennetulla kameralla. Venäjän rajalle on tästä matkaa muutama sata metriä.

Vuoden vesistökunnostaja avaa Hiitolanjokea kalareitiksi

Ympäristöministeriö antoi Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on ministeriön mukaan mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen...

Leikkivä lapsiryhmä on kuvattu kurkijokelaisen kuvaajan Pekka Kyytisen kotona 1950-luvulla. Finna.fi

Lapsuuden lelut, leikit ja lorut

”Mieko näin unta, jot sika söi lunta, mie kahtelin sikkaa, nii ihe lankesin likkaa.”Kurkijokelaisen kaksoisnumerossa muistellaan vanhoja leikkejä ja loruja. Voit lukea 80-vuotiaasta hienosti puetusta perintönukesta, yli 6-metrisen lumitornin rakentamisesta sekä suomalaisesta lelun valmistuksen...