Author: Kurkijokelainen

Karjalaisuus on osa sukuni tarinaa

Laura Helin sai Kurkijoki-Säätiön stipendin vuonna 2013. Silloin hän päätti opiskelunsa Elisenvaaran lukiossa. Innokkaana opiskelijana opiskelut ovat jatkuneet ja valmistuminen kauppatieteiden maisteriksi on tavoitteena ensi vuonna. Elämä ei ole ollut pelkkää opiskelua. Opiskelujen ohessa...

Anna-Leena Hietaoja tyttärensä Viivin ja isoisänsä, tuffan, Matti Ahokkaan kanssa.

Anna-Leena Hietaoja: Hiitolaisilla sukujuurilla erityisasema

Kankaanpäässä asuva opettaja Anna-Leena Hietaoja pohdiskelee juuriaan ja karjalaisuuttaan sekä miten kertoa siitä omille lapsilleen.Hietaoja itse on kasvanut karjalaiseen toimintaan aktiivisten vanhempien ja isovanhempien myötä.Vaikka mieltääkin itsensä enemmän satakuntalaiseksi, niin karjalaisuus on osa identiteettiä...

Siiri Somerkeron vapaa-aika kuluu mökkeillen ja luonnossa liikkuen. Kuva: Mikko Roininen

Siiri Somerkero vetää Suomen suurinta nuorisojärjestöä

Helsinkiläinen Siiri Somerkero, 28, aloitti tämän vuoden alussa pestinsä Suomen Partiolaiset ry:n puheenjohtajana, jäsenmäärä on 65 000, joten työsarkaa riittää.Vantaalla syntyneen Somerkeron juurista löytyy myös aimo annos karjalaisuutta, kolme neljästä isovanhemmasta on Karjalasta. Siiri...

Joulukuisia uutisia

Sanomalehtikatsaus tasan 100 wuoden takaa. Kirjeenwaihtajamme AK Kurkijoki-Seurasta lennättää lehdellemme seuraawia uutisia Kurkijoelta tasan 100 wuotta sitten, joulukuussa 1920: Jouluostokset Kurkijoella Kaupallinen joulu alkoi näkyä Karjalassa ilmestyneissä sanomalehdissä jo selvästi ennen 1900-luvun alkua, kun...

Sotien aikaan ei saanut tanssia, siksi nurkkatanssikuviakaan ei löydy. Tämä kuva vuodelta 1938. Finna.fi

Kurkijoelle ropisi tuomioita tanssikiellosta, Hiitolan isännälle ennätyssakot salatansseista

Viime sotien aikana Suomeen julistettiin tanssikielto. Tanssitilaisuuksien järjestämistä pidettiin sopimattomana, kun kansakunta taisteli olemassaolostaan ja ihmisiä sai surmansa rintamilla ja kotiseudun pommituksissa. Talvisodan aikana tanssikielto astui voimaan heti itsenäisyyspäivän jälkeen, 7. joulukuuta 1939. Välirauhan...

Laatokan lohi pääsee nousemaan Kangaskosken alapuolelle, sen nousua on seurattu veteen asennetulla kameralla. Venäjän rajalle on tästä matkaa muutama sata metriä.

Vuoden vesistökunnostaja avaa Hiitolanjokea kalareitiksi

Ympäristöministeriö antoi Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on ministeriön mukaan mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen...