Kurkijokelaisuus tänään on perinteinen säilyttämistä ja yhteistyötä yli rajojen
Kaksipäiväiset juhlat kokosivat taas kurkijokelaista väkeä Loimaalle. Liekö helle uuvuttanut, kun Muistojen Iltamien kävijöitä oli aiempaa vähemmän. Viileämpi sunnuntai kuitenkin korjasi tilanteen ja viikonlopun aikana nelisensataa kurkijokelaismielistä vietti yhteistä juhlaa.
Pitäjäjuhlat ovat yhteisöllinen tapahtuma. Yhteisöllisyyttä painotti perinteen säilymisen edellytyksenä myös kaupunginjohtaja Jari Rantala kaupungintervehdyksessä.
Yhteisöllisyys toteutui niin tauoilla kuin juhlassakin. Yhdessä on hyvä olla. Kuva: Pekka Takala.
– Kurkijoella meni todella hyvin ennen talvisotaa, kiteytti juhlapuhuja Pertti Hakanen. Maanviljelys oli voimissaan, vienti toimi aina Pietariin asti.
– Paljon jäi rajan taakse, onneksi tärkein pelastui: luja tahto ja sitkeys jäi kaikille elämään. Monelle katkeroituminen olisi ollut helpoin tie, onneksi siihen ei sorruttu.
Hakanen korostikin uusilla asuinsijoilla karjalaisten aktiivisuutta osallistua paikallisiin yhdistyksiin, seurakuntaan ja politiikkaan luopumatta kuitenkaan omista perinteistään.
Hän nosti esille myös Kurkijoelta lähtöisin olleen presidentti Relanderin, joka
Elisenvaaran lukion stipendiaatti Emmi Laaksonen. Kuva: Mika Koivusalo.
edistyksellisenä nimitti hallitukseen ensimmäisen naisministerin, Miina Sillanpään.
Yhteistyössä on tulevaisuus
Hakanen kiitti seuraa ja säätiötä hyvästä yhteistyöstä rajan taakse, jossa on paikallisväestön kanssa yhdessä talkoiltu hautausmailla ja viranomaisten kanssa yhteistyössä viety hautausmaiden suojelusuunnitelmaa eteenpäin.
– Se on tulos vuosikymmeniä tehdystä työstä.
Tulevaisuuteen katsoessaan Hakanen nosti esille eri karjalaisyhteisöjen välisen yhteistyön merkityksen.
– Emmi (stipendiaatti Emmi Laaksonen) sanoi, että nuorilla on kaikki mahdollisuudet edessään, uskon, että meillä kaikilla on uusia mahdollisuuksia kun katsomme avoimin mielin eteenpäin, Hakanen päätti puheensa.
Koskettavan kaunis tanssiesitys Tie oli sovitettu Nino Rotan sävelmään ja sen esitti Leena Virtanen yhdessä tyttärensä ja lastenlastensa kanssa.
Säätiön hallituksen pj Pekka Ahokas luki avaussanojensa päätteeksi Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriltä tulleen kirjeen, jossa kerrottiin Kurkijoen keskimmäisen ja vanhimman hautausmaan olevan suojelusuunnitelmassa.
Seuran vpj Erkki Kare haastoi päätössanoissaan tuomaan ensi vuonna juhlille jonkun uuden kävijän.
Iltamissa iloa
Lauantain iltamissa Nurmossa syntyneen pohjalaisen Matti Lepänhaaran lupsakkaat jutut – Karjalastakin – viihdyttivät ja nurkkatanssikappaleittenkin välissä juttu luisti ja tanssijoita nauratti. Lieköhän juttujen aiheisiin vaikuttanut karjalainen vaimo.
Lauri Laukkanen haastoi avaussanoissaan mukana olevia nuoria perinteen säilyttämiseen.
Lauantai-ilta alkoi Kurkijoki-Seuran pj Ahti Kurrin esitelmällä Kurkijoki vuonna 1918.
Kumpanakin päivänä näyttelyissä sai tutustua Karjalaisen naisen ääni 100 vuotiaassa Suomessa näyttelyyn sekä katsoa matkakuvia ja luontokuvia Kurkijoelta ja Karjalasta. Myös keskimmäisen hautausmaan talkoista ja uusien ristien pystyttämisestä oli koottu näyttely.
