Mustialan juuret ovat 1500-luvulla
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustialaan kuninkaankartanon 1500-luvun puolivälissä. Sen tarkoitus oli olla karjakartanon lisäksi esikuva aikansa maataloudelle.
Mustialan maanviljelysopiston perusti Suomen Talousseura, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston ensimmäinen johtaja oli Sebastian Gripenberg. Opisto siirtyi valtion omistukseen vuonna 1860.
Opistossa aloitti 1. marraskuuta 1840 opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi karjakko-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien. Mustialasta valmistuneita agronomeja kutsuttiin aikoinaan mustialiiteiksi ja tätä sanaa käytetään edelleen, nykyään valmistuneille agrologeille. Ylempi meijeriosasto perustettiin vuonna 1881.
Mustialassa sijaitsevat nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yksiköt, joissa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa.
Kurkijoen maamiesopisto evakuoitiin
Kun vuonna 1874 toimintansa aloittanut Kurkijoen maamiesopisto määrättiin talvisodan päätyttyä 1940 evakuoitavaksi, se liitettiin Mustialan maamiesopistoon. Kurkijoen opisto ja virat lakkautettiin toukokuussa 1940. Kurkijoen toisen vuosikurssin oppilaat suorittivat loppukuulustelun Mustialassa, ja ensimmäisen vuosikurssin oppilaat tulivat sinne ensimmäiselle vuosikurssille.
Kurkijoen ja Elisenvaaran koulut palasivat Kurkijoelle jatkosodan aikana. Elisenvaaran koulutilan rakennukset olivat tuhoutuneet. Opiston ja koulutilan rakennuksissa toimi sota-aikana sotavankileiri nro 12.
Mustiala huokuu perinteitä
Mustialan maatalousopiston perinneyhdistys vuodelta 1984 herätettiin muutama vuosi sitten henkiin. Yhdistys muutettiin avoimeksi kaikille Mustialan perinteistä kiinnostuneille ja sen nimi muutettiin Mustialan perinneyhdistykseksi.
Yhdistyksen puheenjohtajan Jouko Lindroosin johdolla se vaalii Mustialan perinteitä.
– Mustialan perinneyhdistys on vanha yhdistys ja halusimme elvyttää sen toiminnan, koska yhdistyksellä oli julkaisuoikeuksia erilaisiin materiaaleihin, hän kertoo.
Lindroos on Mustialan entisiä työntekijöitä.
– Puolitoista vuotta olen ollut eläkkeellä ja ennen sitä yli 20 vuotta täällä metsäpuolen lehtorina ja opetin muistakin aineita. Kymmenkunta vuotta vastasin toisen asteen opinnoista, hän kertoo.
Lindroos on ollut muun muassa leader-yhdistys LounaPlussan puheenjohtajana neljällä vuosikymmenellä ja hänet on palkittu vuoden maaseututoimija 2022 -tittelillä.
– Maaseudun kehittämisasiat olleet sydäntä lähellä, hän toteaa.
Aikaisemmin yhdistyksen toiminnassa oli mukana ainoastaan opiston henkilökuntaa ja vanhoja opiskelijoita.
– Nyt voivat kaikki Mustialasta kiinnostuneet liittyä siihen. Olemme tekemässä museopoliittista ohjelmaa, vähitellen pitäisi katsoa, mitä museoesineille pitäisi tehdä, Lindroos kertoo.
Mustialassa on henkilökunnan käytössä olleita, 1800-luvun kalamajan tyyppisiä, rakennuksia.
– Kunnostimme kolmen, heitteille jääneen, rakennuksen katot. Yhdessä niistä Karsten vietti aikaansa, sieniseuran porukatkin olivat sen vuoksi talkoissa mukana, Lindroos kertoo.
Opiston ensimmäiset 100 vuotta taltioitu historiikkiin
Mustialan ensimmäiset 100 vuotta on taltioitu V.Tuorlahden 1943 kirjoittamaan historiikkiin ja Mustialan sota-ajan toiminnasta on tehty kirja.
Mustialan perinneyhdistys on palkannut FT Aleksi Ahtolan tutkimaan Kurkijoen maamiesopiston historiaa.
– Aleksin kanssa päädyttiin ottamaan tämä historian sivujuonne, Mustiala-Kurkijoki, ensin käsittelyyn, koska se on kohtuullisen kokoinen työ. Tutkimuksen myötä tulee esille asioita, jotka hyödyttävät myöhemmin tehtävää Mustialan historiakirjaa. Se on huomattavasti isompi projekti. Tavoitteena on, että jos vuonna 2040 saataisiin 200-vuotishistoriakirja aikaiseksi, Lindroos naurahtaa.
Mustialan Maataloushistoriallinen museo
Mustialan pihapiirissä sijaitsee Mustialan Maataloushistoriallinen museo. Ensimmäinen museorakennus valmistui 1905 ja nykyisin käytössä oleva kaksikerroksinen, 700 m2 kokoinen, museo on valmistunut vuonna 1935 ja näytteillä on maatalouteen liittyviä koneita, laitteita ja esineitä.
– Antto Laihon mielestä tämä oli aivan liian pieni museo ja sieltä puuttui esimerkiksi konservointihuone. Museosta olisi hänen mielestään pitänyt tehdä kolmikerroksinen, Lindroos kertoo.
– Mustialan perinneyhdistys pitää kesäaikaan kahden kuukauden ajan museota auki kolme tuntia viikossa. Kesäisin museolla käy opastettuja ryhmiä ja sillä osaltaan rahoitetaan yhdistyksen toimintaa, Lindroos kertoo.
– Museo oli erittäin hyvin ja ammattitaitoisesti pidetty silloin Antto Laihon aikana, eli sotien välillä. Tiedän, että Antto Laiholla oli kirjeenvaihtoa Kurkijoelle, ja hän pyysi sieltä tiettyjä esineitä museoon. Tämä oli valtakunnallisesti merkittävä museo. Laihon ajan jälkeen se on päässyt vähän hiipumaan, pääosin sen vuoksi, ettei museolla ole ollut rahoitusta, Lindroos kertoo.
Museon seinillä on Antto Laihon kokoamia aforismeja.
– Museossa esineet puhuvat puolestaan ja Antto Laihon kokoamat aforismit kuvastavat sitä, mitä ihmiset ovat ajatelleet – tai sitä mitä sen aikainen rehtori on ajatellut ja miten ihmisten olisi hänen mielestään kuulunut ajatella, Lindroos toteaa.
Hämeenlinnan maakuntamuseossa on ensi syksynä maatalousopetuksen historianäyttely, ja näyttelyesineitä sinne tulee Mustialasta.
– Koitetaan saada jotakin aikaiseksi, vaikka yhdistyksellä ei olekaan omaa rahaa, Lindroos sanoo.
Museon kokoelmassa on yksi muoviesine
Nahkakantisiin kirjoihin on kauniilla käsialalla kirjattu 4300 esinettä, joista osa on ostettu ja osa saatu museolle lahjoituksena. Myös Kurkijoelta on tullut esineitä museon kokoelmiin. Kokoelmissa on myös noin 5000 digitoitua kuvaa.
– Tämä traktori on meidän ainoa muoviesineemme. Brežnev antoi sen Kekkoselle sosialististen saavutusten merkeissä, että tällaisia Belaruksia Neuvostoliitto tuottaa. Kekkonen oli pulassa, että mitä hän tälle tekee, täytyisi joku hyvä paikka löytää. MTK Haavisto oli välimiehenä, kun keksittiin että se tänne kuuluu, Lindroos kertoo.
Museolta löytyy puintipöytä, joka on Mustialan keksintö. Se on ergonomisesti riihi- eli lattiapuintia parempi, mutta se ei ehtinyt yleistymään, koska puimakoneet valtasivat alaa.
Mustialassa uutta ja vanhaa sopuisasti rinnakkain
Vanhimmat Mustialan rakennukset ovat vuodelta 1839, noin 200-vuotta vanhoja. HAMK vastaa rakennusten kunnossapidosta. Vanhan opiston luokkahuoneet on nimetty vanhojen rehtoreiden mukaan.
Mustialan perinneyhdistys pitää huolta opiston vanhoista opetusmateriaaleista.
– 1930-luvulla teetettyjä, ainutlaatuisia, maatalousaiheisia opetustauluja on menossa konsertoitavaksi, Lindroos esittelee.
Mustialasta löytyy monenlaista opetusta havainnollistanutta materiaalia.
– Mustialassa opetettiin kengittämään hevosia, joten täällä oli kavioita, joiden kanssa kengittämistä harjoiteltiin. Meihin otettiin yhteyttä ja kysyttiin, mistä saa suomenhevosen geeniaineistoa ja niin kavioista porattiin näytteitä ja saatiin vielä geenit talteen, Lindroos kertoo.
Vitriineissä on täytettyjä eläimiä. Nurkassa seisova 100-vuotiaan Sohvi-hevosen luuranko on ollut mukana mielenosoituksessa eduskuntatalolla havainnollistamassa maatalouden huonoa tilaa.
Vitriinistä löytyy myös Karstenin sienikokoelma ja Mustialaan hankittua välineistöä.
– Mikroskooppi teki mahdolliseksi sen, että Karsten pystyi tarkemmin tutkimaan sienien anatomiaa ja pystyi luokittelemaan 1500 sientä ensi kertaa Suomessa, Lindroos kertoo.
Nykyisin Mustialassa on noin 400 opiskelijaa, jotka opiskelevat maaseutuelinkeinojen ja hevostalouden koulutuksissa. Mustialassa voi opiskella myös Hämeen ammatti-instituutin maatalouden perustutkinnon.
TE
Lähteet:
Mustialan perinneyhdistys ry:n kotisivut
Mustialan maataloushistoriallinen museo -esite
Wikipedia