Kolme kohtalokasta lentoa
Muutamia Kurkijoella ja Hiitolassa syntyneitä miehiä palveli viime sodissamme myös ilmavoimissa. Yksi heistä sai surmansa lentokoneen maahansyöksyssä, yksi kuoli ilmeisesti sotavankeudessa ja yksi palasi hengissä kotiin. Tämä on tarina kolmesta kohtalokkaasta lennosta.
Kurkijoella 15.5.1920 syntynyt vänrikki Kaarlo Pajari toimi tähystäjänä Bristol Blenheim -pommittajassa, joka katosi tuntemattomalla tavalla Rukajärven suunnalla Tiiksjärven koillispuolella 5. maaliskuuta 1942.
Pajarin kohtalo on mystinen. Eräs Venäjältä sotavankeudesta palannut suomalainen on kertonut nähneensä Pajarin vuonna 1949 Intan vankileirillä Uralin länsipuolella. Pajari oli kertonut hänelle säilyneensä hengissä, kun Blenheim oli ammuttu alas. Hän oli saanut 10 vuoden vankilatuomion vakoilusta syytettynä.
Tarinan kertonut sotavanki oli pystynyt kuvailemaan Pajarin ulkonäön ja oli lisäksi tunnistanut hänet valokuvista.
Pajari ei koskaan palannut ja hänet julistettiin kuolleeksi 3. lokakuuta 1949.
Hiitolassa 31.10.1914 syntynyt luutnantti Veli Hytti katosi tiedustelulennolla Curtiss Hawk -hävittäjällään 10. heinäkuuta 1941.
Karjalan Armeija oli juuri aloittanut hyökkäyksensä talvisodassa luovutetulle alueelle Laatokan pohjoispuolella. Hytti lähti Joensuusta suorittamaan tiedustelua hyökkäyssuunnalle ja katosi tuntemattomalla tavalla.
Myös Hytin katoamiseen liittyy erikoinen piirre. Vuoden 1943 marraskuussa löydettiin Hytin koneen jäännökset Vahvialasta noin 13 km Viipurista länsilounaaseen. Putoamispaikka on noin 170 km:n päässä käsketyltä tiedusteltavalta alueelta. Koneen jäännösten läheisyydestä löydettiin hautakumpu.
Hytti julistettiin kuolleeksi 23. marraskuuta 1948.
Elisenvaarassa 29.7.1909 syntynyt luutnantti Yrjö Lemminki joutui vihollisen käsiin, kun hänen ohjaamansa Heinkel HE-115- kellukekone joutui tekemään pakkolaskun 4. heinäkuuta 1943 Tugasjärveen Vytegran alueella Äänisen kaakkoispuolella.
Lemminki oli lähtenyt ”Jennyllään” Kontiolahdelta Höytiäisen Hirvirannasta noutamaan suomalaista kaukopartiota, kun sitä takaa ajava vihollisosasto oli alkanut kiivaasti tulittamaan matalalla lentänyttä konetta. Myöhemmin suoritetulla lentotiedustelulla Heinkel löytyi Tugasjärvestä puoliksi veteen vajonneena, mutta miehistöstä ei tehty havaintoa.
Koneessa oli kolmen hengen miehistö, joista kaksi joutui vangiksi kohta koneen laskeuduttua. Lemminki vangittiin vasta seuraavana aamuna hänen harhailtuaan koko yön metsässä.
Koneen miehistö vietti kaikkiaan puolitoista vuotta eri vankileireillä Lubljankassa, Grasnakovissa ja Tserepovetsissa. Kaikki kolme säilyivät hengissä ja heidät palautettiin kotimaahan jouluyönä 1944.
Lemminki joutui muiden sotavankien joukossa karanteenileirille Hankoon, mistä hän pääsi palaamaan kotiin tammikuun lopussa 1945. Hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1946.
Viimeiset vuotensa Yrjö Lemminki asui Raumalla. Hänen sydämensä pysähtyi 22.7.1972.
Ilmavoimat antoivat vahvan panoksen Suomen puolustuksessa, vaikka kalustosta oli jatkuva pula. Jatkosodan aikana lentokoneilla saavutettiin 1 600 ilmavoittoa ja pudotettiin yli 3000 tonnia räjähteitä.
Taistelutehtävissä tuhoutuneina tai muutoin vaurioituneina menetettiin 182 konetta sekä 160 lentomiehistöjen jäsentä, joista 24 joutui sotavangeiksi.
Ilmavoittoja saavutti peräti 155 ohjaajaa. Heistä 87 sai ässä-nimitykseen oikeuttavat yli viisi ilmavoittoa. Suomalaisten lentäjä-ässien määrä on maailmanennätys väkilukuun suhteutettuna.
Matti Hyvärinen
Lähteet:
Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939 – 1944 (Apali Oy 2001)
Ilmavoimat.fi
Kansallisarkisto: Suomen sodissa 1039 – 1945 menehtyneet
Raija Wecksell: Katkelmia Yrjö Lemmingin sotareissusta (Sotaveteraani nro 6/2014)
