Muusikko Kalevi Kuosa – Korpisaaren koululainen

Serkukset Kalevi (1936-2019) oli Korpisaaren ”kylänpuolelta” Mutalahdesta ja allekirjoittanut, Reino, toisesta päästä Korpisaarta ”lahenpuolelta”.

Talvisota alkoi 30.11.1939. Evakkotaipaleelle jouduimme lähtemään talvisodan Moskovan rauhan sopimisen jälkeen maaliskuussa 1940. Jatkosota alkoi 25.6.1941. Evakosta Kurkijoen Korpisaareen palattiin talven tulon kynnyksellä marraskuun lopulla 1941 sodan jatkuessa.

Korpisaaren kansakoulu oli otettu sotilashallinnon käyttöön jatkosodan alkaessa. Koulu toiminta siirtyi Veripään talon huoneeseen sodasta huolimatta. Olimme aloittaneet koulun käynnin Korpisaaressa sota-aikana 1942-43. Opettajana oli Hilja Hovi.

Sotaisat asiat taisivat olla päällimmäisempänä mielessä kuin kouluasiat. Koulusta palatessamme räjäyttelimme kiväärin panoksiakin. Majurin mäessä teimme pienen nuotion johon laitoimme panoksen. Itse olimme ison kiven takana suojassa jännittämässä millaisen paukahduksen panos räjähtäessä antaa. Se oli sodan seurausta. Onneksi emme aiheuttaneet mitään vahinkoja.

Välirauhasopimuksen 19.9.1944 ja pitkän evakkotaipaleen jälkeen saavuimme Mellilään. Maanhankintalain (MHL) säätämisen ja vahvistamisen, 15.5.1945, jälkeen omien perheiden asumispaikan järjestelyt saatiin alkuun vasta 1946-47. Nuoret lapsetkin joutuivat osallistumaan koulupäivän jälkeen monenlaiseen, raskaaseenkin työhön. Esimerkiksi Kalevi oli tehnyt isänsä kanssa tiilisen talousrakennuksen kaikki tarvittavat kalkkihiekkatiilet. Minä olin Pennissä pellonraivaus työssä kivien ja kantojen kimpussa ja ojaturpeita isolla turvekuokalla kuokkimassa hajalle. Koululäksyjä jaksoi tehdä vasta aamulypsyn aikaan ennen kouluun lähtöä. 

Kalevi oli kovin innostunut musiikista ja urheilusta. Tapio Rautavaara oli siihen aikaan voittanut keihäänheiton kultamitalin Lontoon olympiakisoissa 1948.

Kyläilemässä käydessä urheilimme heinäpellolla. Hyppäsimme korkeutta ja seivästä, moniottelimme kuulan (kiven) avulla. Heitimme sitä seisoen kahdella kädellä vuorotellen. Alakautta suoraan eteenpäin, pään yli taaksepäin, kumartaen jalkojen välistä taaksepäin ja kivi selän takana käsien varassa kyykyssä heitto jalkojen välistä eteenpäin. Heittoviivalta kun aloitettiin heittämään ja aina kiven putoamiskohdasta omalla vuorolla jatkettiin päinvastaiseen suuntaan, niin saimme voittajan selville siitä kumman puolelle heittoviivaa kiven putoamiskohta jäi. Joskus heittosarjaan lisäsimme oikealla ja vasemmalla kädellä heitot. Yläkroppa vahvistui.

Serkku oli kiinnostunut mäenlaskusta, koska lähellä pihan vieressä oli kohtalaisen suuri mäenrinne. Siihen Kalevi oli aloittanut rakentamaan hyppyrimäkeä. Syksyllä käydessäni jatkettiin ”vauhdinottotornin” korottamista.

Kevättalvella kävin kylässä. Minun piti mennä kokeilemaan mäenlaskua. Sain murtomaasukset lainaksi ja menimme mäkeen. Kalevi oli jo tekijä mäessä. Minä vuorollani aloitin ensi kerran kokeilun hyppyrimäessä. Huonosti siinä minulle kävi. En osannut ottaa etunojaa riittävästi, josta seurasi että lensin alastulossa selälleni. Minulta mäenlasku jäi kokeiluasteelle. Olin tasamaan asukas Pennissä.

Yleisurheilussa olympiavuonna Suomen SPR:n leiriolympialaisissa Liperissä voitin sarjani kuulatyönnön ja korkeushypyn, 12 vuotiaiden sarjassa ennätyshyppyni 11 vuotiaana oli 125 cm, 14 vuotiaiden sarjan voittajan tulos oli 123 cm. Kilpailin myös Mellilän koulujen välisissä kamppailuissa. Penninkulman koulu voitti pesäpallo-ottelussa Asemanseudun koulun, ja viiden koulun välisissä hiihtokilpailuissa Isoperän koululla 1950 Penni voitti.

Aktiiviurheilijoita meistä ei tullut, eikä poikavuosien jälkeen maanviljelijöitäkään. Kalevi jatkoi mäenlaskua vielä lukion lomassa suuremmissakin mäissä mm. Kyrössä ja Varasvuorella. Minä opiskelin pitkän linjan koneenrakennuksen konstruktiotekniikkaa ja työskentelin konepaja- ja prosessiteollisuudessa (Valmet, Fiskars, Rauma-Repola, UMP).

Torvisoittomusiikki oli Kalevilla jo nuoresta alkaen vahvasti toiminnassa mukana. Lukion, varusmiespalveluksen ja Mellilän Isoperän koulun opettajan viran 1957-58 jälkeen hän lähti opiskelemaan Turun yliopistoon kirjallisuutta ja äidinkieltä.

Sinä aikana Kalevi oli mukana perustamassa 5-miehistä Combrio-tanssiorkesteria, jolla hankkivat elantoa.

Kun TY:ssa ei ollut musiikkitieteen oppiainetta, otti Kalevi ylimääräisenä aineena musiikkitieteen Åbo Akademissa. Hän suoritti musiikkitieteen laudatur-oppimäärän maksimiarvosanalla 5/5. Musiikki vei useihin yhtyeisiin ja orkestereihin.

Eläkkeellä ollessa Kalevi jatkoi suomalais-ugrilaista kielen tutkimusta. Kaikkiaan kuudestatoista eri kielestä hän osasi puhetasolla yhdeksää kieltä.

Reino Kontulainen

Kuvat: Kurkijokelainen 12/2004