Ahtola tutkii Kurkijoen maatalousopetuksen historiaa

Aleksi Ahtola ja Jouko Lindroos vierailivat Kurkijoki-Museossa 30.11.2023. Vieraita vastaanottamassa olivat Kurkijoki-Seuran puheenjohtaja Outi Terentjeff ja Kurkijokelaisen päätoimittaja Teija Eloranta.

Mustialan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lindroos ja perinneyhdistyksen palkkaama FT Aleksi Ahtola tekivät tutustumismatkan Loimaalle Kurkijoki-museoon.

Ahtolalla on karjalaista taustaa

– Äidinisän äidinisä omisti maatilan Sorolansaaressa Lahdenpohjassa. Hiukan epävarman perimätiedon mukaan äidinisäni isänisä oli käynyt Kurkijoen maanviljelysopiston. Tieto varmistunee pian. Hänestä tuli Anjalan maamiesseuran ensimmäinen kunniajäsen, joten luulisin, että perimätiedossa on jotakin pohjaa, Ahtola kertoo.

K.J.Ståhlbergin taidemitali

Ahtola on ollut taustoittavana tutkijana Kansallisteatterin juhlanäytelmässä ”Ensimmäinen tasavalta. K.J. Ståhlberg ja taistelu suomalaisesta demokratiasta.”

– Näytelmä pyörii edelleen ja on ollut menestys. Näytelmää tähdittävät Vesa Vierikko, Jukka Puotila ja Kristiina Halttu. Suosittelen, Ahtola toteaa.

Ahtolan väitöskirja käsittelee Suomen ensimmäistä puolustusministeriä Bruno Jalanderia, joka oli Ståhlbergin tukija.

Näistä edellä mainituista ansioista hänelle on myönnetty arvostettu K.J. Ståhlbergin taidemitali. 

Ahtola teki väitöskirjan Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä historiassa, vaikka hänen äidinkielensä on suomi.

– Puhun suhteellisen hyvin ruotsia. Ohjaajani oli professori Henrik Meinander, jonka ohjausta ja ystävyyttä arvostan suuresti, Ahtola sanoo.

Monipuoliset harrastukset

Ahtola ehtii tutkijantyönsä ohella harrastamaan monipuolisesti.

– Olen viimeiset 20 vuotta tehnyt kirja-arvosteluja Helsingin yliopiston tiedelehteen. Olen myös Duolingo-koukussa ja opiskelen päivittäin 15 minuuttia espanjaa, hän kertoo.

Ahtola pitää kalastuksesta ja metsätöistä ja harrastaa aktiivisesti talviuintia.

– Uin Helsingissä Humaus ry:ssä. Uin ulkona sekä kesällä että talvella aina kun suinkin voin. Voi sanoa, että olen riippuvainen uimisen ilosta, Ahtola toteaa.

Työn alla Kurkijoen maatalousopiston historiakirja

Ahtola tutkii Kurkijoen maatalousopetuksen historiaa, eli Kurkijoen maamiesopiston ja kaikkien Kurkijoen aikaisempien maatalouskoulujen historiaa. 

– Tämä on monella tapaa kiinnostava projekti ja pitkälti Suomen maatalousopetuksen historia on tutkimatta. Kurkijoen maatalousopiston historiakirja avaa Suomen maatalousopetuksen historiassa uuden luvun, jos mahtipontisesti ja itseironisesti sanoisi. Kurkijoen maamiesopiston historiaa on helpompi tutkia kuin Mustialan, jonka historia on laajempi. Historiakirja hyödyttää silti mahdollisesti tulevaa laajaa Mustialan historiaa, koska maatalousopetuksen historiassa on paljon yhteisiä piirteitä, Ahtola toteaa. 

– Tässä ei sinänsä ole kiire, kunhan tulee hyvä tutkimus. Se julkaistaan kirjana, jos rahoitus järjestyy. Ellei järjesty, niin se julkaistaan diginä. Suhtaudun itse tähän leppoisasti. Kyllä tästä kirja tulee, ei ole mitään järkeä jättää tutkimusta kesken, Ahtola toteaa. 

Tutkimusaineiston keruu

Tutkimusta varten löytyy aineistoja Mikkelin ja Hämeenlinnan maakunta-arkistoista, Kansallisarkistosta, tutkimuskirjallisuudesta ja valokuvista sekä haastattelujen kautta. Ahtola on käynyt myös digitoituja lehtiä lävitse. 

– Mikäli löytyy henkilöitä, jotka ovat itse käyneet opiston tai joiden vanhemmat tai iso- tai esivanhemmat ovat käyneet koulun, niin haluaisi saada mielellään aiheeseen liittyviä muistoja, tietoja ja valokuvia, Ahtola pyytää. 

Yksi tutkimuskysymyksistä käsittelee sitä, minkälainen vaikutus Kurkijokeen ja kurkijokelaisiin maatalousoppilaitoksella oli. 

– Taloudellisten tilastojen avulla voinee päätellä, että maatalous hyötyy maatalouskoulusta Kurkijoella verrattuna naapuripitäjiin, pohtii Ahtola. 

Kurkijoen maamiesopisto Mustialaan 

Kurkijoen maamiesopisto sijaitsi luovutetussa Karjalassa. Se aloitti toimintansa 5. joulukuuta 1874. Kurkijoki perustettiin nimenomaan kokonaan suomenkieliseksi maatalouskouluksi. Kurkijoella ja Mustialalla oli osittain samoja opettajia, samoja pedagogisia piirteitä ja samantyyppisiä perinteitä. Kurkijoki ja Mustiala tekivät yhteistyötä ja vähän kilpailivat keskenään, Lindroos kertoo. 

Kurkijoki määrättiin talvisodan päätyttyä evakuoitavaksi ja opisto ja virat lakkautettiin toukokuussa 1940. Kurkijoen toisen vuosikurssin oppilaat suorittivat loppukuulustelun Mustialassa, ja ensimmäisen vuosikurssin oppilaat tulivat sinne ensimmäiselle vuosikurssille.

– Kurkijoen maamiesopisto sulautettiin talvisodan jälkeen Mustialaan. Mustialan maataloushistoriallisessa museossa on esineitä, jotka on tuotu Kurkijoelta. Mustialan perinneyhdistys katsoo, että Kurkijoen historia on osa Mustialan maatalousopetuksen historiaa, Lindroos toteaa. 

Suomenkielistä maatalousopetusta 

Kun Mustiala perustettiin vuonna 1840, niin se oli täysin ruotsinkielinen. 

– Vuonna 1862 tuli kieliasetus ja ruvettiin ajattelemaan, että koska maatalous oli maan pääelinkeino, niin myös maatalousopetusta tulisi saada suomen kielellä, Lindroos kertoo.

Kurkijoen maatalousopistossa sai maatalousopetusta suomen kielellä. Suomenkielinen opetus eteni vaiheittain ja vuonna 1890 Mustialaan saatiin kokonaan suomenkielinen opetus. 

TE