Vuoden vesistökunnostaja avaa Hiitolanjokea kalareitiksi

Ympäristöministeriö antoi Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa.

Hanke on ministeriön mukaan mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet tulevat virtaamaan vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokkaan. Palkintoperusteiden mukaan tämä vakiinnuttaa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen aseman Suomessa ja edesauttaa vesiluonnon tai vesistöjen monimuotoisuuden suojelua. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut kehittämässä vuodesta 2004 Hiitolanjokea sekä raivaamassa esteitä vapaalle lohijoelle. Viime vuosina säätiö on ottanut enemmän vastuusta projektissa. Kun joen Suomen puoleisten voimaloiden lunastusneuvotteluihin ryhdyttiin, tarjoutui säätiö ottamaan voimalat hallintaansa.

Tavoitteena on varmistaa joen muutostöiden onnistuminen. Säätiö laajensi toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin, voimaloiden alasajoon, purkutöiden luvitukseen sekä purku- ja jälkihoitotyötehtäviin. Ensimmäinen voimala eli Lahnasenkoski ostettiin säätiölle vuonna 2017.
Hiitolanjoen kalatien vapauttamisessa on ollut mukana laaja asiantuntijaverkosto, mutta vastuun asian eteenpäin viemisestä on kantanut virkistysaluesäätiö ja erityisesti toimitusjohtaja Hanna Ollikainen. Laajassa yhteistyössä mukana ovat olleet tiivisti muun muassa Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja Rautjärven kunta.
-Säätiö on ollut Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa eri toimijatahoja kokoava ja yhdessä pitävä voima, mutta ennen kaikkea vastuunkantaja, toetaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
-Ilman säätiön esimerkillisen rohkeaa toimintaa emme olisi tässä tilanteessa. Hiitolanjoen ennallistaminen on ennen kaikkea järvilohen suojelutyön voitto, mutta myös erittäin merkittävä aluekehityksellinen edistysaskel. Vapaana kuohuva lohijoki kaikkine mahdollisuuksineen on valtava vetovoimatekijä ja erityinen helmi koko maakunnalle, Sikanen jatkaa.

Maakuntaliiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittisen mielestä Hanna Ollikaisen työtä määrittää asialle omistautuminen, kova työmoraali ja kaikkien toimijatahojen kunnioittaminen sekä kuunteleminen, vaikka intressit eivät aina kohtaisikaan.
-Ensiarvoisen tärkeän diplomaattisen toimintatavan lisäksi Hannan usko omaan asiaan on käsittämättömän kova, kuten vuorien siirtämisessä kuuluu ollakin.
Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon voi saada toimija, joka on tehnyt esimerkillistä työtä vesistöjen kunnostuksen edistämiseksi. Palkinnonsaajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna olivat edustettuina Metsähallitus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE sekä ympäristöministeriö.
Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Sitä koordinoi Suomen ympäristökeskus.

Kolme koskea avautuu

Hiitolanjoki vapautuu vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi, kun kolme patoa puretaan ja ne vapautuvat voimantuotannosta. Kangaskoski vapautuu vuonna 2021, Lahnasenkoski 2022 ja Ritakoski 2023. Nämä kosket muodostavat yhdessä muiden vapaina kuohuvien koskien kanssa eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upean koskireitin.

Kuvat: Helena Sulavuori 7.11.2020, karttakuva koskien viereisestä opastetaulusta.