Rotinaperinne elää

Rotinat on karjalainen perinne vaikka muuallakin Suomessa on huomioitu synnyttänyttä naista ruokaviemisin. Rotina sana tulee venäläisestä rodiny -sanasta, joka tarkoittaa synnytystä. Siirtokarjalaisten myötä rotinaperinne levisi ympäri Suomen.
Karjalassa rotinat olivat runsaat. Tutun rotinarinkelin lisäksi vietiin piirakoita, kakkaroita ja jopa liharuokia.
Perinteisesti rotinat vietiin mahdollisimman pian. Kun nähtiin, että synnytyssaunaa lämmitettiin, niin samalla sytytettiin tuvan uuni ja alettiin valmistaa rotinaviemisiä. Rotinoita veivät lähinnä sukulaiset, mutta myös kyläläiset ja naapurit.
– Rotinat vietiin rotinakorissa, joka oli kannellinen matala pitkulainen laatikko, valaisee vientiperinnettä Hiitolan Pitäjäseuran pj Raija Laaksonen.

1930-luvulla kuivat kakut ja pikkuleivät tulivat rotinaviemisiksi ja rotinarinkelin keskus täytettiin pikkuleivillä. Sotien jälkeen rotinat muuttuivat lähinnä makeiksi viemisiksi ja täytekakut yleistyivät.
– Siskoni muistelikin saaneensa poikansa syntymän jälkeen 9 täytekakkua rotinoina, kaikki tuli kyllä myös syötyä, kertoo Raija Laaksonen ja jatkaa että ”kertoman mukaan Laurolan kartanon Starckjohannien Anna rouva on tuonut synnyttyäni meille rotinoina valkoista flanellia.”

Perinteitä vaalien

Rotinoiden vienti ei ole menneisyyttä. Hiitolan Pitäjäseura ja Loimaan seudun Karjalaseura ovat tänäkin vuonna jo vieneet rotinoita.
Perinne elää sitä yläpitämällä. Perinne myös muuttuu. Rotinarinkelin voi koristella vaikka konvehdein, rotinoiksi voi viedä sukat, rotinaperinteen voi muokata aivan uudenlaiseksi kuten Hiitolan Pitäjäseura on tehnyt.
Tärkeintä on rotinoiden alkuperäinen tarkoitus perheen muistamisesta ja siitä, ettei äidin tarvitse huolehtia tarjoiluista vaan voi keskittyä tärkeimpään – vauvaan.

Hiitolan Pitäjäseura on muistanut seuran jäseniä jo vuodesta 2014 lähtien tietoon tulleiden perheenlisäysten johdosta.
– Näitä iloisia vauvauutisia on seurassamme saatu vastaanottaa jo 16 kertaa.

Tuunattu rotinatervehdys

Hiitolan pitäjäseuran jäseniä perheineen asuu n. 90 eri kunnan alueella, seuran oli pakko alkaa muokkaamaan perinteisiä rotinaviemisiä, koska kakkujen ja pullarinkeleiden vieminen kauempana asuville olisi muuttunut melkoisen haasteelliseksi.
Seura halusi kuitenkin muistaa rotinoilla näitä uusia pieniä tulokkaita.
Tuunattuun rotinamuistamiseen Hiitolan kästyökorin idearikkaat tekijät ovat valmistaneet pikkuriikkiset Hiitolasukat ja ihastuttavan pitsisen suojelusenkelin. Näiden lisäksi on Heidi Kiuru, Kiurun pajasta lahjoittanut rotinaviemisiin mukaan pikkuisen Hiitola-sormuksen.