Ehrnroothin suvun jalanjäljissä Karjalan kartanoilla ja sotapaikoilla

Ehrnroothin suvun tunnetuin lienee kenraali Adolf Ehrnrooth. Hänen poikansa everstiluutnantti evp. Hans Adolf Ehrnrooth oli viime vuonna Kurkijoen Pitäjäjuhlien juhlapuhujana. Siinä yhteydessä tuli ilmi, miten suvun juuret nivoutuvat Karjalan kartanoihin.
Adolf Ehrnroothille tulivat Karjalan tienoot tutuiksi sota-aikana, Tyrjä meinasi koitua hänen kohtalokseen hänen haavoituttuaan siellä.
Näitä paikkoja on mahdollista nähdä ensi kesänä Karjalan kartanoita ja sotapaikkoja -matkalla, jossa on mukana Hans Adolf Ehrnrooth kertomassa sukunsa vaiheista. Matkan johtajana toimii Timo Rouhiainen, jonka juuret ovat Kurkijoen Raholassa ja joka on käynyt Kurkijoella kymmeniä kertoja.

Ehrnroothin suku liittyy hiitolaisiin Asilan kartanoon ja Pukinniemenhoviin, siitä historiasta enemmän sitten matkan aikana. 2000-luvulla Hans Adolf vieraili kummankin paikan pihapiirissä.
– Asilan kartano, jos sitä sellaiseksi enää voi kutsua, oli jo käyntihetkelläni erittäin huonossa kunnossa ja sitä asusti kaksi vanhaa naista, jotka suhtautuivat käyntiimme vähintäänkin vastahakoisasti. Paikka Hiitolanjoen Asilankosken töyräällä sen sijaan on aivan upea. Pukinniemenhovi oli paremmassa kunnossa ja käyntihetkellä siellä oli väkeä paikalla.

Äyräpään sillanpääasema kiinnostaa

Sekä Hans Adolf että Timo ovat sotilasarvoltaan everstiluutnantteja. Sotahistoria kiinnostaa, ovathan kummatkin palvelleet puolustusvoimia sekä koti- että ulkomailla. Matkalle anotaan lupaa käydä rajavyöhykkeellä tutustumassa Tyrjään, jossa kenraali Ehrnrooth haavoittui.
– JR7:n torjuntavoittojen taistelupaikat Siiranmäki, Äyräpää ja Vuosalmi. Myös Terijoki, Käkisalmi ja Kiviniemi ympäristöineen kiinnostavat, listaa Hans Adolf paikkoja, joissa haluaisi käydä. Kaikki kohteet eivät kesäisen matkan reittiin osu, joten tutkittavaa jää seuraavillekin matkoille.
Äyräpään sillanpääasema on myös Timo Rouhiaisen mielessä kesän 1944 torjuntataistelun merkityksen ja maaston vuoksi.
– Harjanteella olevan kapean maastonkohdan pitäminen suomalaisten hallussa oli vaikuttava saavutus Vuoksen ollessa selän takana, Timo kertaa ja muistelee sattumaa, jonka myötä hän sai erinomaisen oppaan Äyräpäähän.
– Noin 30 vuotta sitten olin majoittuneena Viipurissa hotelli Druzpassa. Tultuani illalla syömästä tapasin kerroksen vartijan nukkumassa sängyssäni aika huonossa kunnossa. Vaadin uutta huonetta vastaanotosta mutta tilaa ei kuulemma ollut. Yhdessä huoneessa oli toinen sänky vapaana. Vastaanoton virkailijan kanssa kysyimme voinko tulla huoneeseen. Luvan antaja oli Mannerheim- ristin ritari Väinö Hämäläinen. Seuraavana päivänä sain jääkärijoukkueen johtajalta yksityiskohtaisen esityksen Äyräpäästä.

Karjalan monipuolisuus

Hans Adolf näkee Karjalan kolmena erilaisena kokonaisuutena: Kannas, Laatokan Karjala ja Vienan Karjala. Hän on käynyt kaikissa kolmessa ja toteaa alueellisten erojen olevan huomattavia.
– Alueiden historian ja karjalaisen kulttuurin lisäksi minua kiinnostaa alueiden luonto ja vesistöt (mm. Laatokka, Jänisjoki ja Paanajärvi), suomalaisten jättämä perintö (rakennukset, kylät, kaupungit, teollisuus, koulut jne.) ja ajatus siitä, miten alueet olisivat kehittyneet Suomeen kuuluvina.
Timo Rouhiaiselle paras paikka Kurkijoella on isän kotitalo Raholan kylässä.
– Paikka on Raholan joen Pohjiin kylän puolella. Tästä syystä isäni Reino Rouhiainen kävi kouluna Lopotissa. Isäni oli 14-vuotias, kun joutui lähtemään Kurkijoelta. Tämän ikäinen muistaa hyvin paikat. Ensi kesän matkoja suunnittelemme taas isän kanssa.
– Olen käynyt Karjalassa ja Kurkijoella kymmeniä kertoja. Tätä matkaa odotan jopa aiempia matkoja suuremmalla mielenkiinnolla. Käymme taistelupaikoilla, joissa kirjaimellisesti ratkaistiin Suomen kohtalo vuonna 1944. Odotan uutta laajempaa näkökulmaa kotiseutumatkoihini erinomaisessa, asiantuntevassa seurassa, kertoo Timo odotuksistaan matkan suhteen ja Hans Adolf jatkaa: – Hyvää matkaseuraa, hyviä kelejä ja paikallistuntemuksen omaavia oppaita tarvittaessa opastamaan.