Koskematon luonto, rikas kasvi- ja eläinmaailma koskettavat Pertti Siilahtea
”Lämmin elokuun yö, rantakallion alla Laatokan laineiden hiljainen liplatus, unisen lokin vaimea kaklatus ja norpan purpatus. Yön tunnelma on täydellinen.”
Tämän yötunnelman Kurkijoen Ristiniemessä nimeää kesäkuisen luontomatkan oppaamme Pertti Siilahti yhdeksi parhaista luontokokemuksistaan.
Pertti Siilahdella on yli 100 matkan kokemus Karjalan luonnosta, sen tutkimisesta ja yhteistyöstä venäläisten kumppanien kanssa. Hän on ollut ajamassa nyt toteutunutta Laatokan kansallispuistohanketta. Hän tietää, mistä puhuu.
Pitkän elämäntyön Karjalan luonnon puolestapuhujana tehnyt Pertti Siilahti ei ole eläkkeelle jäätyäänkään jäänyt paikalleen. Luottamustehtävät Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirissä jatkuvat ja kesäiselle luontomatkalle osallistuvat saavat nauttia hänen ammattitaidostaan.
Siilahti pääsi tutustumaan Karjalan luontoon jo Neuvostoliiton aikana matkalla, jolle osallistui suomalaisia ja venäläisiä luontoharrastajia, viranomaisia ja journalisteja.
– Eräs ystäväni, jolla oli yhteyksiä venäläisiin, pyysi minua luontoasiantuntijaksi v. 1988 tehtävälle suomalais-venäläiselle luontomatkalle Karjalaan. Kuljimme veneillä Jääskestä Kiviniemenkoskelle, pysähdyttäessä me suomalaiset säntäsimme luontoon Vuoksen varsilla. Näkymät olivat erilaisia kuin Suomessa, laajoja alueita ei ollut käsitelty lainkaan noin 50 vuoteen. Oli monimuotoista, lajirikasta luontoa.
– Jatkoimme laivalla Valamoon, jonne ei vielä silloin päästetty ulkomaisia turisteja. Täälläkin luonto oli monipuolista ja rehevää. Sieltä veneilimme Markatsimansalmea pitkin Sortavalaan, upealta näytti saaristo kalliorantoineen ja koskemattomine metsineen.
– Tällä matkalla syttyi kipinä: Karjalaan on tultava uudelleen ja koluttava luontoa mahdollisimman monella kolkalla.
Karjalan luonto on jotakin erityistä
Siilahti on julkaissut v. 2008 Karjalan luonto, Kannas ja Laatokan Karjala –nimisen kirjan, jossa esittelee kauniin Karjalan luonnon lisäksi myös sen syntyperää ja valaisee tutkimukseen ja luonnonsuojeluun liittyviä kysymyksiä sekä antaa vinkkejä luontomatkailuun Karjalassa.
– Monin paikoin lähes koskemattoman luonnon maisemat, rikas kasvi- ja eläinmaailma, mistä löytyy meillä harvinaisia ja lisäksi itäisten Venäjän arojen lajeja, joita meillä ei tavata lainkaan.
Laatokannorpan hän nimeää lempieläimekseen. Mahtaisiko alla oleva kohtaaminen vaikuttaa valintaan?
– Saimaalla erään saaren lahdelmassa näin norpan lokakuussa. Lahdelle laskeutui muuttomatkalla oleva alli lepäilemään pitkän matkan rasituksista. Norppa huomasi sen, sukelsi ja hetken kuluttua alli räpiköi hätäisesti lentoon, mutta laskeutui pian takaisin veteen. Norppa katsoi sen perään, sukelsi ja pian alli lähti taas lentoon laskeutuen jälleen veteen. Sama toistui vielä kahdesti, sitten alli kyllästyi norpan häirintään, otti siivet alleen ja lähti jatkamaan kohti etelän talvehtimismaisemia. Norppa aivan ilmeisesti halusi huvitella tökkimällä allia kuonollaan leikkisästi vatsaan. Myös lokkeja norpat joskus häiritsevät samalla tapaa. Eläköön leikkisä norppa!
Laatokannorppia on 5 000 yksilöä (saimaannorppia vajaat 400!). 1980-luvulta lähtien Siilahti on kohdannut norppia kymmenittäin.
Siellä on vain hyvä olla
Mitä henkilökohtaisesti luonto merkitsee miehelle, joka on työskennellyt sen hyväksi vuosikymmeniä. Vieläkö luonnosta voi innostua vai muuttuuko se työksi?
– Se on paikka, jonne voi mennä keräämään mielenrauhaa arkielämän melskeestä.
– Alkuperäisen koskemattoman luonnon keskellä kokee olevansa osa ikiaikaista maailmaa ja sukua kaikille eläville luontokappaleille.
– Kasvien muodot, värit, tuoksut ovat jotain mitä ihminen ei pysty luomaan.
Ei epäilystäkään, etteikö luonto olisi innoituksen lähde Siilahdelle yhä edelleen. Hän iloitsee, että nykyisen asuinpaikan läheltä löytyy kaksi melko luonnontilaista metsää, joista toinen Saimaan rantamaisemassa.
– Saimaan rantamaisemat ja Laatokan saariston maisemat ovat miulle rakkaita.
Vielä on etsittävää ja löydettävää
– Luonto on ehtymätön riemullisten kokemuksien ja tiedon saannin lähde. Karhun olen nähnyt vain kerran, mutta sutta en ole nähnyt enkä edes kuullut sen vaikuttavaa ulvontaa kevättalven yössä kiima-aikaan.
– Olin kerran kuvaamassa eräällä suolla kasveja ja kuulin sitten myöhemmin eräältä suon laidalla olleelta ornitologilta, että pääni yläpuolella pyöri pitkään erittäin harvinainen kiljukotka. Vähän harmitti kun siihen aikaan vielä keräsin vuoden ajan ”pinnoja” eli nähtyjä lintulajeja. Parhaana vuonna taisin nähdä vajaat 130 – 140 lajia.
TULE ETSIMÄÄN JA LÖYTÄMÄÄN LUONTOKEMUKSIA YHDESSÄ PERTTI SIILAHDEN KANSSA 8.-11.6. KARJALAN LUONNOSSA -MATKALLA
”Toivon voivani kertoa luontomatkalle osallistujille hyvin monipuolisesti Karjalan luonnon erityispiirteistä, sekä kasvistosta että eläimistöstä ja em. asioiden suojelusta.”
Luontomatkalle ehdit ilmoittautua 23.4. mennessä, puh. 0505213336, saatio@kurkijoki.fi.
Pertti Siilahti
• Syntynyt Kuopiossa, minne vanhemmat päätyivät evakkomatkalta
• Kotipaikka Lappeenranta 30 vuotta. ”Miulle tärkeät Saimaa ja Laatokka lähellä.”
Työelämä:
• eläkkeellä
• Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin aluepäällikkö, painopisteenä Saimaan luonnon suojeluasiat: norppa, maankäytön suunnittelu, metsien ja soiden suojelu, luonnonsuojelualueiden perustaminen
• Venäläisten tutkijoiden, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa Kannaksen metsäluonnon suojelu ja ”Laatokan luodot” kansallispuiston suunnittelu venäläis-suomalaisen yhteistyössä.
Luottamustoimet:
• Luonnonsuojeluliiton luottamustehtävissä kaikilla tasoilla: valtuuston puheenjohtaja, liittohallituksen jäsen, ls-toimikunnan jäsen, työryhmien ym. jäsen ja v. 2015 saakka Venäjän lähialueyhteistyön koordinaattori.
• Et-Karj. luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja, nyt varapuheenjohtaja
• LPR:n kaupunginvaltuuston jäsen 1980-luvulla kahtena vaalikautena sekä erilaisten lautakuntien yms. jäsen.
