Aarne rakensi perheelleen kirkon

Aarne Räikkönen istuu omassa kirkossaan tavatessamme muutama päivä sitten.
Kysymykseen ”Mistä ajatus oman kirkon rakentamiseen syntyi” hän ojentaa käteeni Iltasanomien 15.4.2017 viikonvaihdenumeron, jossa on laaja artikkeli oman kirkon rakentajista. Lehti osui käteen hänen palattuaan sairaalasta viime keväänä. Jonkin ajan kuluttua artikkelin lukemisesta kypsyi päätös oman pyhäkön rakentamisesta.
Kirkon mallina hän päätti käyttää synnyinseurakuntansa Hiitolan kirkkoa, joka tosin on tuhoutunut lähes 50 vuotta sitten. Kirkosta on kuitenkin säästynyt riittävästi kuvia sekä sisältä että ulkoa. Kirkon ulkokaton malli ja lappeiden jyrkkyys sekä sisäkaton holvin muoto selviävät säilyneistä valokuvista. Pohjapiirros mittoineen on myös säilynyt.

Rakentaminen alkaa

Kirkon alttaripääty. Alttaritaulu on kopio Hiitolan kirkon alttaritaulusta, lukupulpetti on massiivipuuta.

Kirkon suunnittelu alkoi kävelemällä ”suuliin” ja asettelemalla rimoja rakennuksen lattialle kuvaamaan tulevan kirkkorakennuksen pohjan mitoitusta. Rakennuksen pohja on ristin muotoinen. Pinta-alaksi tuli 35 m². Puutavaraa oli varastossa riittävästi, joten metsätöihin tai puutavaraliikkeeseen ei tarvinnut heti lähteä.
Perustuksen kaivu alkoi huhtikuussa 2017, siis alle kaksi viikkoa Iltalehden artikkelin ilmestymisestä. Rakentamiseen kului aikaa alle puoli vuotta. Pääosan rakennustöistä Aarne kertoi tehneensä itse. Runkotolppia pystyttämässä oli kaveri puoli päivää ja lattian teossa oli auttamassa eräs karjalainen heimoveli. Sähköasennukset on tietysti tehnyt ammattimies, koska asennustyö on säädetty laissa ammattimiehen tehtäväksi. Itselle työtunteja on kerääntynyt 1100 ja ulkopuolisille n. 200.
Kirkon sisustaminen on vielä kesken. Kiinteitä penkkejä ei ole tarkoitus rakentaa, vaan käytetään irtokalusteita, silloin voidaan kalustusta muuttaa joustavasti. Istumapaikkoja löytyy helposti 30 henkilölle.
Seinille on tarkoitus ripustaa suurennoksia vanhoista Hiitolan kirkon valokuvista ja muista kirkkoon liittyvistä kuvista. Sisävalaisimeksi saadaan Nakkilan vanhan kirkon kattokruunu.
Pieni alttari on rakennettu ja alttaritaulu tehty käyttäen esikuvana Noormarkun kirkkoon evakuoitua Hiitolan kirkon alttaritaulua. Alttarin edessä on jyhkeä yhdestä puusta tehty lukupulpetti. Sen takaosaan on koverrettu hyllyt tarvittaville toimituskirjoille ja tarvikkeille. Lukupulpetin ulkopinnan hiomiseen kului aikaa kaksi päivää ja oikea käsi kipeytyi rasituksesta niin pahoin, että ”käsipäivää” ei pystynyt vähään aikaan sanomaan.

Ulkotyöt siirtyvät ensi kevääseen

Ulkotöitä ovat häirinneet kesän sateet ja rakennuksen ulkomaalaus on siirtynyt ensi kevääseen. Värisävyksi tavoitellaan Hiitolan kirkon kellanruskeaa (keltamulta?) väriä, mutta maalina käytetään öljymaalia.
Ikkunoihin asennetaan vielä ristikot. Ikkunoiden puitteet ja raamilaudat sekä rakennuksen nurkka- ja räystäslaudat maalataan valkoisiksi.
Kirkkorakennus on tarkoitettu lähinnä omaan käyttöön, eikä sitä ole tarkoitus vihkiä kirkoksi. Sitä voivat kuitenkin ulkopuolisetkin saada käyttöön perhetilaisuuksiin, mm. kaste- ja vihkitilaisuuksiin. Kirkko on jo nyt herättänyt runsaasti kiinnostusta ja useita vierasryhmiä on käynyt paikalla siihen tutustumassa, vaikka aktiivista tiedottamista ei olekaan tehty.

Muita ”kirkollisia” harrastuksia

Aarne Räikkönen kertoi harrastaneensa kirkkojen valokuvaamista vuodesta 2010 alkaen. Kuluneiden vuosien aikana hän on valokuvannut yhtä vaille kaikki Suomen evankelisluterilaiset kirkot. Kuvaamatta on jäänyt Upinniemen varuskunta-alueella sijaitseva kirkko, sillä alueelle pääsyyn tarvitaan erityislupa, jota hän ei ole hankkinut. Lisäksi hän on kuvannut kaikki ortodoksiset kirkot ja lähes kaikki rukoushuoneet (tsasounat).
Tiedusteltaessa seuraavaksi aloitettavaa projektia Aarne Räikkönen totesi, että ”nyt saanee riittää”.

Raimo Hannukainen

Mikä mies on Aarne Räikkönen
ja mitä on tullut tehtyä aikaisemmassa elämässä?

Aarne Räikkönen kirkossaan

Hän on syntynyt Hiitolan Kuoksjärven kylässä 16.10.1943.
Isä Aleksanteri Eskonpoika Räikkönen oli lähtöisin Kirvun Kirvunkylästä. Äiti Aino Mikontytär o.s. Kekki oli syntynyt Hiitolan Kuoksjärvellä.
Vanhemmat avioituivat vuonna 1932 ja aloittivat yhteisen taipaleen hankkimalla maatilan Kurkijoelta. Kun tuli tilaisuus ostaa tila Ainon synnyinkodin naapurista, he hankkivat tilan omistukseensa ja muuttivat Kuoksjärvelle.
Aarne löysi puolison Ahlaisista ja yhteistä taivalta on tehty Nakkilassa maata viljellen ja yrittäjänä toimien.
Aarne kertoi hankkineensa työ- ja yrittäjäuransa aikana 25 rakennuslupaa, joihin sisältyvät laskettelurinteen ja golf-radan rakentamiseen tarvitut luvat. Salomonkallion laskettelukeskuksen yrittäjäpariskunta perusti vuonna 1989. Seuraavana oli vuorossa golf-radan rakentamisen aloittaminen vuonna 2000. Rata sisältää täydet 18 reikää.
Yritystoiminnassa tehtiin sukupolven vaihdos noin viisi vuotta sitten ja toimintaa jatkaa tytär perheineen.