50, 70, 100, vuosikymmeniä aktiivista toimintaa
Hiitolan Pitäjäseuran pj Raija Laaksonen ja Hiitola-Säätiön hallituksen pj Markku Paukkunen vastaanottivat onnitteluja. Onnittelemassa Kurkijoki-Säätiön hallituksen pj Pekka Ahokas (vas.)
– Hiitolasta on tullut lähtemätön osa Satakuntaa, totesi juhlapuheessaan Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen ja mietti mitä ovatkaan vakaiksi määritellyt satakuntalaiset mahtaneet ajatella karjalaisten saapuessa.
Niin suuren väestöjoukon liikuttaminen ei sujunut ongelmitta, eihän sellaiseen oltu varauduttu. Lisäksi maiden lunastaminen aiheutti joillakin paikoilla kitkaa. Mutta karjalaiset antoivat hyvän esimerkin siitä, että vaikeuksista voi selvitä.
– Onnellisuuteen ei tarvita paljoa, sen näyttävät sukulaisten ja osan teidänkin kokemukset, sanoi Hakanen viitaten Hiitolassa syntyneeseen juhlakansan osaan.
– Ei sitä jälkipolvi ymmärrä, miltä on tuntunut tulla tänne, kun koti on jäänyt rajan taakse, pohti Hakanen ja palasi aikaan jolloin rajan taakse jääneistä kotipaikoista puhuminenkaan ei ollut hyväksyttävää.
Juhlapuhe ei keskittynyt vain menneeseen vaan Hakanen toi hyvin esille miten hyvin karjalainen juhlatoiminta nivoutuu Suomi 100 –juhlavuoteen.
– Karjalainen ahkera luonteenrakenne kantaa seuraavat 100 vuotta, hän totesi ja painotti, ettei karjalaisuus ole häviämässä mihinkään: ” Niin kuan kuin on olemassa Suomi ja suomalaisuus tulee olemaan myös rajantakainen Karjala ja karjalaisuus.”
Ahkeran karjalisuuden esimerkkiä Hakanen noudatti itsekin siirtyessään heti juhlapuheen jälkeen seuraaville karjalaisille juhlille puhujaksi todeten kesän olevan karjalaisten parasta aikaa lukuisine tapahtumineen.
Uusia suunnitelmia
Reilu 300 henkilöä kokoontui viime sunnuntaina Poriin juhlistamaan Hiitola-Säätiön 70 vuotta ja Hiitolan Pitäjäseuran 50 toimintavuotta, lisäksi sinivalkoiset värit juhlistivat Suomen itsenäisyyden 100 vuotta.
Pitäjäseuran puheenjohtaja Raija Laaksonen kolminkertaistikin juhlatunnelman aloitussanoissaan kerraten mittavaa vuosittaista toimintaa, joka sisältää yli 30 erilaista tapahtumaa. Suositut tarinaillat kokoavat jopa 100 tarinoijaa, -silloin todella tarinoidaan, välillä jopa yhteen ääneen, Laaksonen totesi hymyillen.
Toiminta ei rajoitu vain Suomeen vaan matkat vievät rajan taakse Hiitolaan, vuosittain siellä kunnostetaan ja siivotaan hautausmaan muistomerkkiä ja kirkon paikkaa. Syksyllä Hiitolan kirkon paikalle tullaan pystyttämään infotaulu ja tuoreimpana tavoitteena on saada muistotaulu sankarivainajista vuonna 2020. Sitä varten on anottu rahankeräyslupa vuosille 2017-2018.
Karjalaiset piristäneet satakuntalaista elämää
Porin kaupungin tervehdyksen juhlaan toi sivistystoimialan johtaja Esa Kohtamäki, joka on tyytyväinen jäyhään Satakuntaan tulleista pohjalaisista, karjalaisista ja savolaisista. Porin ev.lut. seurakuntayhtymän Kari Erkkola iloitsi, että saa olla elämänilon lähettiläiden ja selviytymisen mestareiden, hiitolaisten, keskellä. Kirjailija Eeva Kilpi oli lähettänyt kirjeitse onnittelut juhliville.
Satakunnan Karjalaseurojen piirin tervehdyksen toi puheenjohtaja Jouko Perttu, joka kertoi oman kiinnostuksensa karjalaistoimintaan heränneen täytettyään 50 vuotta.
Rotestikohveilla Raija Collander ja Terttu Ketola rotestoivat niin, että kädetkin ihan väsyivät. Aiheena oli lääkärin määräämä laihduttaminen, siksipä rotestikohveilla mummoille maistuikin kermalla ja voilla höystetty pulla kohvin kera.
Juuret Hiitolassa –puheenvuoron käytti vuonna 2016 psykologiksi valmistunut Annakaisa Varjus, joka kertoi olevansa neljänneskarjalainen. Hän pohti, miten vaikea on tietää, mikä piirre on mistäkin kotoisin ja totesi olevansa ”sellainen tilkkutäkki”. Varjus painotti lapsuuden kodin merkitystä perinteiden siirtämisessä. Hänelle sieltä ovat jääneet virponen, jota hän vieläkin harrastaa, sekä karjalanpiirakoiden leipominen. – En osaa rypyttää niitä, mutta minä nipistelen ne, hän kertoo leipomistekniikastaan ja on päättänyt tietoisesti että vielä jonakin päivänä suvun kesken pelataan kyykkää, vaikka se ei olekaan kuulunut perinteisiin.
Tunteita ja elämäniloa
Musiikista vastasivat hiitolaiset sukujuuret omaavat Petri Laaksonen ja Pauliina Kiuru, jotka esittivät otteita Laaksosen säveltämästä evakkomusikaalista Silkkikivi sekä suomalaisten runoilijoiden runoihin säveltämäänsä tuotantoa. Laaksonen esitti myös tänä vuonna julkaistun Suomi 100 sävellyksensä Kaikista maailman maista Suomi on sittenkin armain, Sanat siihen on kirjoittanut Pekka Laaksonen.
Nauruhermoja kutkuttivat ”Rotestikohveilla” maailmaa parantavat vanhat rouvat Raija Collander ja Terttu Ketola. Nuorta pirteyttä toivat Kokemäen Karjalaseuran vunukat tanssiesityksellään. Juhlan juontajina toimivat Anna-Leena Hietaoja ja Kimmo Collander.
Päätöskiitokset esitti Hiitola-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Markku Paukkunen, jonka jälkeen yleisö yhtyi voimakkaasti Maamme-lauluun lippujen poistuessa juhlatilasta.
HS
