Hyvä elämä Floridassa, vaikka koti on evakkorepussa

Missä maailman äärissä ovatkaan, karjalaiset, ei heillä koskaan ole kotiin pitkä matka. Evakkorepussa ja sydämessähän koti on mukana aina.
Karjalainen luonteenlaatu on ollut apuna sopeuduttaessa erilaisiin oloihin. Se saa huumorista käyttövoimaa. ”Elämä, kylhä se o mutkikast, iha ko purettu sukkalanka!” Tai ”paremp yks ilopäivä ko koko ikä kohtalaist!” Ja joskus myönnetään: ”Ehä miekää täyvelline oo – viat puuttuu.”
Monella karjalaisella on sananparsi joka lähtöön, ja ilmankos he ovat uudellakin mantereella menestyneet, yhdistyksiä perustaneet ja lähimmäisistä huolehtineet.
Viisikymmenvuotiaaksi, aikamiehen ikään on ehtinyt nyt Floridan Karjalaisten yhdistys – The Karelians of Florida, Inc.

Floridan karjalaiset lähettivät avustuksia Suomeen

Toiminta alkoi kerhon muodossa 1966. Ulkosuomalaisten joukossa eri puolilla Yhdysvaltoja oli runsaasti karjalaisia ja monet tahollaan järjestötoiminnassa mukana. Omalle yhdistykselle lämmenneitä floridankarjalaisia ilmoittautui heti alkuun kolmisenkymmentä. He olivat paikallisia tai muualla USA:ssa taikka Kanadassa asuvia. Suomen karjalaisia alkoi tulla mukaan lumilintuina myöhemmin, vasta isomman turistibuumin käynnistyttyä.
Perustamiskokous pidettiin Waldemar ja Hilma Sjömanin kodissa ja ensimmäinen Karjala Kerhon kokous muutamaa päivää myöhemmin Turistiklubilla. Kauniina ja vaikutuksiltaan kauaskantoisena pyrkimyksenä jäsenistöllä oli aatteellisen ja mahdollisuuksien mukaan aineellisenkin tuen antaminen karjalaisille tai heidän jälkeläisilleen niin Floridassa kuin vanhassa maassa. Se oli velvoittava tavoite, eikä jäänyt tyhjiksi sanoiksi. Jo kesällä 1967 koossa oli niin paljon varoja, että niillä sai 8-lapsinen karjalaisperhe Suomessa lehmän. Vuonna 1968 oltiin mukana mittavassa vaatekeräyksessä Suomen hädänalaisten perheiden auttamiseksi. Lukuisia amerikanarkkuja täynnä vaatetavaraa lähti yli meren. Finnlines toimitti lahjatavarat ilmaiseksi laivoillaan New Yorkista, ja Kotilieden Kummikerho hoiti jakelun. Ja aina vuoteen 1981 saakka suunnattiin rahalahjoituksia Suomen rajaseudun lapsille talvijalkineiden tai muun tarpeellisen hankkimiseksi. Nämä keräykset olivat jatkumoa sille avustustyölle, jota Amerikassa tehtiin suurimittaisesti Suomen Talvisodan käynnistyttyä 1939.

Floridan karjalaiset osallistuivat Karjalaisten Kesäjuhliin Turussa vuonna 2011. Vasemmalla Riitta Rajala, Annikki Ruhanen, Veikko Ruhanen ja Ray Heinonen.

Mittavaa vapaaehtoistyötä

Kaikki tämä ja toiminta sen jälkeenkin on vaatinut loputtomasti vapaaehtoistyötä, joka on avainsana amerikansuomalaisissa yhteisöissä muutoinkin. Sama koskee myös yhteisiä hankkeita. Talkoohenkeä ylläpitämällä on parannettu toimintaedellytyksiä ja lisätty viihtyvyyttä ja elämäniloa.
Suomalainen Lepokoti, Finnish American Rest Home on ollut floridankarjalaisten lempilapsi rakennushankkeesta alkaen. On annettu rahalahjoja erilaisiin tarkoituksiin ja seurattu talon vaiheita aitiopaikalta, johtokunnasta. Lepokodin asema Lake Worthin – Lantanan alueella on keskeinen, sillä siellä viettävät toimeliaan elämänsä ehtoota monet iäkkäät amerikansuomalaiset.
Turistiklubin, sittemmin Suomi Talon tulevaisuuden turvaaminen on niin ikään ollut niin Floridan Karjalaisten kuin muiden jäsenyhdistysten huolena. Sen suojissa on pidetty vuosittain sääntömääräiset kokoukset ja osallistuttu korvauskäytäntönä iltamien, tanssien, myyjäisten ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Yhtä lailla on tuettu Luterilaisen kirkon – St. Andrew`s Lutheran Church – toimintaa mm. seurakuntatyöhön osallistumalla ja lahjoituksin.

Suomalaiset ja amerikkalaiset juhlapäivät tärkeitä

Amerikansuomalaiset ovat mukana Yhdysvaltain juhlapäivien vietossa kaikella sillä arvonannolla, minkä se uutena hyvänä kotimaana ansaitsee – myös karjalaisten puna-mustat värit ovat loistaneet juhlakulkueissa. Mutta tiukemmin ollaan kuitenkin kytkyssä synnyinmaan juhlapäiviin, niin itsenäisyyspäivään kuin äitienpäivään ja kirkollisiin juhlapäiviin. Talvisodan muistojuhlaa on vietetty erityisen hartain mielin; se on samalla heimo- ja perinnejuhla, ja kertyneet varat on suunnattu vanhan maan sotaveteraanien hyväksi, mm. Kaunialan sotavammasairaalalle. Aiemmin tilaisuus järjestettiin yhdessä Suomalaiset Aseveljet Floridassa -yhdistyksen kanssa.
Kunkin kauden kohokohdaksi eteläisessä Floridassa on muodostunut Rosvopaisti -tapahtuma. Finnairin tiimi on hoitanut osaltaan järjestelyt, ja karjalaiset olivat tämän suositun, evakkohistorian yhteisiä vaiheita kertaavan ja sotaveteraaneille omistetun tilaisuuden ohjaimissa 12 vuoden ajan. Juhlapuhujina on kuultu mm. Suomen Puolustusvoimien kenraalikuntaa. Kaudelle 2012-2013 ideoitu ja toteutettu kokonainen Karjala-viikko saavutti sellaisen menestyksen, että se muistetaan vieläkin.

Perinteitä ja virkistystoimintaa

Floridan karjalainen väestö pitää yllä kulttuuriperintöään, siinä henkisiä arvoja missä luovuuttaan mm. kädentaidoissa. Ruoanlaittajamaine ei ole syntynyt turhasta. Piirakkatalkoot ovat kunniassaan, ja niiden tulokset ovat herättäneet ansaittua huomiota yhteisön ulkopuolellakin. Jonot myyntipaikoilla kertovat siitä. Esittäytyminen kansainvälisissä ruokanäyttelyissä ja Suomi-päivillä ovat tuoneet lisää sulkia hattuun.
Yhteydet kotimaahan ovat olleet hyvät, eivätkä vähiten niinä vuosina, jolloin oltiin Karjalan Liiton jäseniä ja osallistuttiin vuosikokouksiin ja toimintakilpailuihin. Vuosikymmenten mittaan on myös tuettu mahdollisuuksien mukaan liiton hankkeita – Karjala-talon ja Viipurin pienoismallin rakentamista myöten.
Virkistystoimintaan ovat kuuluneet monet yhteiset retket eri puolille Floridaa tunnettuihin historiallisiin kohteisiin, kuten vaikkapa Edisonin museoon Fort Myersissä ja sirkustaiteeseen erikoistuneeseen Ringling-museoon Sarasotassa. Jäsenkunnan ikäännyttyä Suomen-vierailut ovat harvinaisempia, mutta kun lähdetään Karibian-risteilylle, se tehdään jos suinkin mahdollista Suomessa valmistetulla risteilyaluksella.
Lumilintuja on mukana niin Floridan Karjalaisten retkillä kuin moninaisessa harrastustoiminnassa, urheilullisissa ja kulturelleissa.
Penkkiurheilu saa lisäpontta jäsenistön omista liikuntaharrastuksista tai päinvastoin; karjalaisia kuuluu mm. North Star-urheiluseuraan. Karjalainen kalavale on seudulla tunnettu tapahtuma. Retkellä tutustutaan syvänmeren kalastukseen ja isoimman kalan saaja palkitaan. Jääkiekkopelit siinä missä tasokkaat konsertit ja mm. uusi suomalainen elokuvatuotanto huomioidaan kiitettävästi.
Toiminta jatkuu vakiintuneissa puitteissa nyt kun vuosipylväässä lukee: 50.
Eikä sankarista parane muuta sanoa kuin: ”Voi herja ku o sorja!”
”Jokkaine laulaa rakkaimmastaa…” Niin tässäkin on tehty. Mutta mikä onkaan se hienoin korkeaveisu, jota karjalainen ei voi missään eikä koskaan liikuttumatta sanoa tai vastaanottaa? Kirjailija Eeva Kilpeä mukaillen: ”Mie rakastan sinnuu ku Karjalaa!”

Kaarina Naski
lähteinä Eila Jokisen ja Leila DeSimonen historiikit sekä nykyisen sihteerin Eija Lindholmin pöytäkirjamerkinnät

Floridan Karjalaiset ry
perustettu: 1966
jäsenmäärä: 144
Johtokunta: Teuvo Sakko (puheenjohtaja), Eija Lindholm (sihteeri), Kai Lindholm (rahastonhoitaja), Kari Nylander (isäntä), Ray Heinonen, Juha Koskenranta ja Irma Reinartz. Varajäseninä Riita Rajala ja Yrjö Suominen.
Aiemmat puheenjohtajat: Anna-Lisa Sjöblom, August Siitonen, Lasse Öhman, Alfons Ukkonen, Eino Railimo, Aarne Roiha, Olavi Lahtela, Eero Suni, Marjatta Nieminen, Seppo Palokas, Ray Heinonen, Nina Kojonkoski, Kari Nylander.