Osa naapurista lähteneitä, toiset pitkämatkalaisia

Hiitolaan ja Kurkijoelle muutettiin 1600-luvulla Savosta ja Kannakselta

Ville Laakso, kirjoittaja on arkeologi, joka on selvitellyt myös hiitolaisia ja kurkijokelaisia sukuja, mm. omaansa (alun perin Löyhkö). vilaakso@gmail.com

Laatokan Karjala oli 1600-luvulla sekä lähtö- että tuloalueena suuressa muuttoliikkeessä. Sille oli leimallista ortodoksikarjalaisten poistuminen

Ville Laakso

Venäjän puolelle sekä toisaalta luterilaisten karjalaisten ja savolaisten tulomuutto.

Tätä väestöliikettä on yksittäisten henkilöiden ja sukujen tasolla tutkinut laajimmin professori Veijo Saloheimo. Keskeinen lähde on hänen tutkimuksensa Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600-luvulla, joka ilmestyi vuonna 1993.

Kurkijoelle ja Hiitolaan suuntautuneen sukukohtaisen väestövirran selvittämiseksi olen tähän poiminut aluetta koskevia muuttotietoja Saloheimon julkaisemasta aineistosta.

Savosta Kurkijoelle

Savosta Kurkijoelle 1600-luvulla muuttaneita henkilöitä aineistossa on 49. Säämingistä Kurkijoelle tulleiden sukujen joukossa oli muiden muassa Heinosia, Karjalaisia, Kososia, Lankisia ja Riikosia – Rantasalmelta lähti esimerkiksi Hämäläisiä, Pitkäsiä, Poutiaisia ja Pölläsiä. Kerimäeltä lähteneitä on tiedossa kuusi, mainittakoon Karjalaiset ja Karviset. Punkaharjulta matkansa aloitti ainakin Kososia.

Kurkijoki houkutteli uusia asukkaita kauempaakin. Sulkavalta tiedetään tulleen Laamasia,

Juvalta muiden muassa Hämäläisiä ja Mikkelistä Matikaisia. Kuopiosta muutti Savolaisia. Saloheimon mukaan eräs Juho Savolainen saapui Kurkijoen kirkonkylään 1670-luvulla Kiuruvedeltä Pohjois-Savosta, linnuntietä mitaten noin 300 kilometrin matkan takaa.

Hiitolan savolaislähtöiset tulijat

Myös Hiitolan valitsi uudeksi asuinpaikakseen moni savolainen: Saloheimon aineistossa heitä on yhteensä 40. Säämingistä tänne lähteneitä tunnetaan ainakin toistaiseksi yllättävän vähän: vain Kokkosia sekä kaksi eri Mäkeläistä. Eniten tulijoita on tiedossa Rantasalmelta – kolme eri Hämäläistä ja lisäksi Kainulaisia, Kuparisia, Kurosia, Pakarisia sekä Pelkosia.

Etäämpää – Kuopiosta – oli sieltäkin tulijoita yllättävän paljon: ainakin Jaakkosia, Kitusia, Kurosia, Mäkeläisiä, Pakarisia ja Torvisia. Lisäksi saapui Siilinjärveltä Kurosia ja Maaningalta Lapveteläisiä. Juvalta oli matkansa aloittanut Kähkösiä, Mielosia, Pelkisiä, Pelkosia ja Pääkkösiä.

Hämäläisiä tuli monesta pitäjästä: Haukivuorelta, Kerimäeltä, Mikkelistä, Hirvensalmelta ja Puumalasta kaksikin ruokakuntaa. Hynnisiä puolestaan lähti Heinävedeltä ja Iisalmesta.

Kerimäeltä lähti myös Pellisiä ja Riikosia, Mikkelistä Kietäväisiä ja Kurosia. Puumalasta aloitti muuttonsa Lappalaisia. Lisäksi Kangasniemeltä lähti Mannisia, Leppävirralta ja Virtasalmelta Kauppisia.

Kannakselta Laatokan rantapitäjiin

Karjalan siitä osasta, joka oli ollut osa Ruotsia jo 1300-luvulta alkaen – siis Viipurin Karjalasta – tuli Kurkijoelle väkeä runsaimmin Vuoksen varsilta Jääsken pitäjästä sekä Ruokolahdelta. Ainakin yksittäisiä muuttajia aloitti taipaleensa myös Kivennavalta, Äyräpäästä, Muolaasta ja Taipalsaarelta.

Ruokolahdelta Kurkijoelle päätyi muiden muassa Hakulisia, Liekareita ja Vaittisia, Jääskestä puolestaan Jauhosia, Kinnareita, Kärpäsiä ja Kuosia. Kivennavalta muutti Hämäläisiä, Äyräpäästä Jääskeläisiä ja Siiroja. Taipalsaarelta tuli Kurkia ja Muolaasta Lankisia.

Kaikkiaan aineistossa on 19 Viipurin Karjalasta Kurkijoelle muuttanutta.

Hiitolaan saapui Kannakselta väkeä lukuisimmin Jääskestä: ainakin Hiljasia, Holoppia, Huuhkia, Ijäksiä, Jauhoja, Kinnareita, Kurosia, Kymäläisiä, Meskasia, Musikoita, Riikosia ja Tuhuja. Ruokolahdelta tuli Hinkkasia, Mäkeläisiä, Neuvosia, Pirhosia ja peräti kolme tapausta Savolaisia.

Kivennavalta oli peräisin Hynnisiä, Lemmetyisiä ja Pellisiä, Muolaasta Lankisia ja Mannisia. Yksittäisten ruokakuntien lähtöpaikkoja olivat Lappee (Lipiäisiä), Uusikirkko (Koposia) ja Äyräpää (Konkkia).

Yhteensä Viipurin Karjalasta Hiitolaan muuttaneita on aineistossa 27 tapausta.

Kokonaiskuva

Tähän poimittu aineisto on pieni, mutta se tarjoaa jonkinasteisen otoksen 1600-luvun laajasta tulomuuttoliikkeestä, johon osallistui kaikkiaan satoja sukuja ja tuhansia ihmisiä.

Lähdeaineiston erityispiirteet huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että karjalaisia tulijoita oli todellisuudessa mainittua enemmän: Kurkijoella arviolta yli kolmasosa – Hiitolassa luku lähenee melko varmasti 50 prosenttia.

Tämä on lyhennelmä Kurkijokelaisessa 4.11. ilmestyneestä kirjoituksesta.