Kurkijokelainen Verkossa

Sorjolaisten karhujahti

1880-luvulla Kurkijoella näyttää esiintyneen runsaasti karhuja: Isännät Lakkonen ja Taivainen Saareksesta saivat tapporahan karhusta v. 1882. Vuonna 1885 ”valitetaan, että karhuja on ilmestynyt runsaasti”. Maanviljelysopiston johtaja Lång kaatoi herraseurueineen karhun Mikrilässä vuonna 1886. Vuonna...

Kun Suomen kohtalo oli veitsenterällä

”Täten Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat, sijainnistaan riippumatta, antautuvat ehdoitta.” Näin alkaa 26.6.1944 laadittu Suomen ehdotonta antautumista koskeva sopimusluonnos. ”Antautumisehtojen täyttämiseksi ja SNTL:n etujen turvaamiseksi Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö – omin asevoimin ja oman harkintansa...

Pitäjäjuhlille

Elokuun toisena viikonloppuna järjestetään Kurkijokelaisten pitäjäjuhlat Loimaalla. Lauantaina järjestetään Kesäinen iltapäivä -tapahtuma Kurkijoki-museon pihapiirissä ja sunnuntaina on perinteinen päiväjuhla Puistokadun koulukeskuksessa klo 13 alkaen. Lauantain ohjelmassa on esillä maatalouskoneita ja tapahtumassa pääsee tutustumaan esimerkiksi...

Helmi Orvokki ja tankotanssia Jätjärvellä

Jätjärvi kuuluu Lapinlahtee. Sinne männää Kurkinieme majaka ja Ristnieme välist lähtevää ”vuonoo” myöte. Kevväisi kalliorinteet on sinisennää orvokkii. Mökkilöi ei oo missää. Kallioil on kivikasoja ja muovii ympäril. Ne on Venäläisii retkeläisii saunoja. Meil...

Kurkijoki-Säätiön valtuuskunnan kokous

Kurkijoki-Säätiön valtuuskunnan kokous pidettiin lauantaina 20.4.2024 Loimaan kaupungintalolla. Kokoukseen osallistuivat Kurkijoki-Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäseniä. Valtuuskunnan puheenjohtaja Lauri Laukkanen avasi kokouksen ja esitti huolensa meneillään olevasta Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta. Kurkijoki-Säätiöllä ei ole...

Saisiko olla norppaa – vai kenties koiraa?

Laatokan länsirannikon luonnonresurssit ovat aina olleet poikkeuksellisen runsaat, koska saariston ja pitkien vuonomaisten lahtien ansiosta seudulla on poikkeuksellisen paljon rantaviivaa. Metsästys, kalastus ja keräily olivat toimeentulon pääasialliset lähteet vuosituhansien ajan. Omaa tarinaansa muinaisesta pyyntikulttuurista...

Karjalaisen perinteen vaaliminen

Siirtokarjalaisen yhdistyskentän eri tasoilla ollaan tällä hetkellä huolissaan karjalaisuuden ja karjalaisen perinteen säilymisestä globaalissa maailmassa. Näihin vuosiin saakka karjalaisen perinteen tärkeimpinä vaalijoina ovat toimineet menetetyssä Karjalassa syntyneet ja siellä elämäntaipaleensa aloittaneet esivanhempamme. Vähitellen perinteen...

Mustialan juuret ovat 1500-luvulla

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustialaan kuninkaankartanon 1500-luvun puolivälissä. Sen tarkoitus oli olla karjakartanon lisäksi esikuva aikansa maataloudelle. Mustialan maanviljelysopiston perusti Suomen Talousseura, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston ensimmäinen johtaja...

Ahtola tutkii Kurkijoen maatalousopetuksen historiaa

Aleksi Ahtola ja Jouko Lindroos vierailivat Kurkijoki-Museossa 30.11.2023. Vieraita vastaanottamassa olivat Kurkijoki-Seuran puheenjohtaja Outi Terentjeff ja Kurkijokelaisen päätoimittaja Teija Eloranta. Mustialan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lindroos ja perinneyhdistyksen palkkaama FT Aleksi Ahtola tekivät tutustumismatkan Loimaalle Kurkijoki-museoon. Ahtolalla...